Keskuksesta
Fama kauppakeskus Narvassa
Fama-nimellä tunnetaan yksi Narvan bastioneista.
Fama-bastioni (vuodelta 1690) oli sisätiloilla varustettu liikepiha, josta löytyi työpajoja, sepän pajoja, hevostalleja, latoja sekä vankilatiloja, jotka purettiin Euroopan kaupankäyntireitin perustamista varten. Kyseessä on ainoa bastioni, jota nykyisin ei enää näy. Sen tilalle bastionin jalustalle muodostui muodikas ostoskeskus. Sen perustajien mottona on “Historian elpyminen kauppareitillä”.
Fama historia
Narva tunnetaan Euroopan historiassa perinteisenä kansainvälisen kaupankäynnin keskuksena. Narvan jokea pitkin kulkeva vesiväylä perustettiin jo viikinkien kautena (400-1000–luvulla) ja se oli kuuluisan Vanhan Venäjän “Varjaageista kreikkalaisiin”-kronikassa mainitun Itämeren ja Välimeren jokitien haara. Myöhemmin (1200-luvulla) aktiivisesti käytettiin Narvan läpi kulkenutta Tallinnan ja Novgorodin välistä maantietä. Tähän eli joen ylityspaikan viereen perustui 12-luvulla kaupankäyntialue, joka sai vuonna 1345 tanskalaiselta kuninkaalta Valdemar IV Atterdagilta kaupunkioikeudet. Täten syntyi Narvan kaupunki.
Keskiaikaisella Narvalla oli tärkeä osansa Hansaliiton ja saksalaisen ritarikunnan alaisuudessa toimineen Baltian kaupankäyntijärjestelmässä. 1400-luvun lopusta alkaen (Novgorodin tasavallan Moskovaan liittämisestä) Narva saavutti hitaasti Novgorodin aikaisemman historiallisen roolinsa – siitä tuli Venäjän ja Euroopan välisien kaupankäyntiyhteyksien välittäjä. 1500-luvun toisella puolella, Liivin sodan aikana, Iivana IV valloitti armeijansa kanssa Narvan ja siitä tuli 20 vuodeksi Venäjän tärkein merikaupankäynnin satama Baltiassa. Uusi ja oleellisin Narvan vauraus saapui 1600-luvulla, kun Narva kuului mahtavaan Ruotsin kuningaskuntaan. Kyse oli Narvan kaupankäynnin huippuajasta. Narvan läpi kulkivat tuolloin Baltian sekä Venäjän ja Itämaat – Persian ja Taka-Kaukasian – yhdistävät tiet.
